Professorien palkkajärjestelmä muodostuu keskeisten opetuksellisten, yhteiskunnallisten ja tieteellisten ansioiden perusteella. Arvioinneissa mukana ovat muun muassa kansainväliset keynote-luennot ja pro gradu -tutkielmat. Yleisesti professorikunta on keskeisin jokaisen yliopiston tulokseen vaikuttava ryhmä, mutta se ei välttämättä tule esiin professorien palkkakehityksessä. Käytännössä eri yliopistoissa työskentelevien professorien palkkakehitys on hyvin erilaista ja se heijastuu selkeästi myös molempien sukupuolien välillä. Naissukupuolta edustavien professorien palkkakehitys on miesten palkkakehitystä heikompaa, joten asiaan on saatava pikainen muutos.

Professorien palkka vaihtelee usein työnantajan mukaan, mutta keskimääräinen palkka kuukaudessa on noin 7 040 euroa. Yliopistoissa palkkaa voidaan maksaa kahden eri systeemin mukaisesti, joko henkilökohtaisesti neuvotellun yksilöllisen sopimuspalkan muodossa tai kokonaispalkkana, joka muodostuu kaikista säännöllisen työajan palkoista, säännöllisesti maksettavista työhön kuuluvista lisistä ja akateemisen johtajan tehtäviin kuuluvista palkkiosta. Yliopistojen lisäksi säätiöiltä ja organisaatioilta on mahdollisuus hakea tarvittavia avustuksia professorien omaan tutkimustyöhön.

Professorien tutkimuskausijärjestelmiä

  • Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston käytössä on oma tutkimuskausijärjestelmä, joka palvelee kaikkia vakituisessa työsuhteessa olevia full- ja associate-professoreita. Aalto-yliopistossa professorien tutkimuskautta kertyy aina puoli vuotta, eli 6 kuukautta, kuutta vuotta kohden. Professoreilla on siis toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tutkimuskauden aikana professorit ovat aina vapautettuja hallintoon ja opetustyöhön liittyvistä velvoitteista, joten heille maksetaan ajalta työehtosopimuksen mukainen täysi palkka.

Aalto-yliopistossa professorien palkka laitetaan maksuun aina yliopistolle myönnetystä perusrahoituksesta. Perusrahoituksen myöntää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuskauden ollessa pidempi kuin 6 kuukautta kulut katetaan muiden rahoituslähteiden maksamien tukien avulla. Aalto-yliopiston käytössä on myös mielenkiintoinen varhaisen uravaiheen tutkimusvapaa -järjestelmä, joka koskee sekä assistant-professoreita että määräaikaisia associate-professoreita.

  • Helsingin yliopisto

Helsingin yliopistossa ei ole yhteistä tutkimuskausijärjestelmää, mutta joillakin tiedekunnilla sellainen on käytössä. Valtiotieteellisen tiedekunnan vakituisessa työsuhteessa työskentelevät professorit ja yliopistolehtorit saavat hakea puolen vuoden mittaiseen tutkimustyöhön aina joka neljäs vuosi. Helsingin yliopistossa yksittäisistä tutkimuskausista tullaan laatimaan sitova suunnitelma kahdeksi lukuvuodeksi kaikkia tieteenaloja koskien.

  • Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston oma tutkimuskausijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2013 alkaen. Käytännössä kysymys on kokonaisuudessaan yhden vuoden pituisista yliopistolehtoreiden, yliopistotutkijoiden sekä professorien tutkimuskausista. Jokaisen tutkimuskauden kuluessa keskitytään ainoastaan tutkimustyöhön. Tutkimuskauden aikana palkka maksetaan puoliksi kyseisen yksikön varoista ja toinen puoli Jyväskylän yliopiston yhteisistä varoista.