Lääketieteen Säätiö myöntää apurahaa moniin lääketieteellisiin tutkimuksiin, kuten sairauksien ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen tuotteiden ja apuvälineiden kehittämiseen ja koekäyttöön sekä erityisesti uusiin innovaatioihin erilaisten sairauksien hoidossa.

Tutkimusten rahoittaminen luo uusia hoitomenetelmiä

Miten Lääketieteen Säätiön myöntämä apuraha käytännössä jakaantuu? Vuonna 2020 eniten apurahaa saivat syöpätutkijat, eli peräti 17 %. Apurahaa myönnettiin myös neurologisten sairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä lastentautien tutkimiseen. Yleisesti ottaen Suomessa tehdään todella korkealuokkaista tutkimusta, johon halutaa panostaa aina vain enemmän. Suomalaiset tutkijat osallistuvat vuosittain myös yhteiseen, kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Suomalaista tutkimustyötä arvostetaan maailmalla ja sitä tarvitaan nyt ja jatkossa yhä enemmän mallintamiseen, diagnostiikkaan, erilaisiin hoitoihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Suomalainen lääketieteellinen osaaminen on nykyään huippuluokkaa, ja sitä on säännöllisesti kehitettävä.

Lääketieteen opiskelu on hyödyllistä koko yhteiskunnan kannalta katsoen. Tutkimustyön lomassa on kuitenkin mukavaa välillä hiljentyä hetkeksi vaikkapa vain rentoutuakseen arjen kiireistä. Kasinopelit verkossa, kuten https://pikakasino-suomi.com, tuovat mukavaa vaihtelua kiireiseen arkeen – joten ei muuta kuin tutustumaan lähemmin suomen kielellä toimivaan, eri teemoihin perustuvia kasinopelejä ja verottomia voittoja tarjoavaan nettikasinoon.

  • Tulevaisuuden uhat – juhlavuoden 2020 apuraha

Suomen Lääketieteen Säätiö täytti 60 vuotta vuonna 2020. Säätiö haluaa katsoa positiivisesti eteenpäin ja tukee mielellään myös uusia tutkimusavauksia niin sanotun korkean riskin tutkimuksissa. Apurahaa myönnetään hakemusten avulla nuorten lääkäritutkijoiden käyttöön. Apurahan hakijoilla pitää olla suoritettuna lääketieteen tohtorin tutkinto. Apuraha kuuluu ryhmille myönnettäviin hanke-apurahoihin, joissa rahoitettavien tutkimushankkeiden pitää olla parhaillaan käynnissä tai ne pitää käynnistää heti rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Apurahaa saadakseen tutkijatohtorin ei tarvitse työskennellä tai opiskella Suomessa, vaan tukea voidaan myöntää myös ulkomailla tapahtuvaan työskentelyyn.

  • Tutkijatohtori-apurahat ulkomaille

Ulkomailla työskentelevät tohtorit voivat hakea apurahaa tutkimustyöhön säätiöiden kautta myönnettävän post-doc-poolin avulla. Poolin avustukset on suunnattu Suomesta ulkomaille työskentelemään lähteville ja hiljattain väitöskirjan tehneille tutkijoille. Aikaa tohtorintutkinnon suorittamisesta saa kuitenkin olla kulunut enintään neljä vuotta. Apurahan myöntämisessä käytetään tarkkaa seulaa, mutta ei milloinkaan kitsastella. Kaiken kaikkiaan apurahapäätöksiä hyväksytään vuosittain jopa 70–80 kappaletta. Suomalainen korkealuokkainen tutkimustyö on aina saanut myös ulkomailla tunnustusta osakseen ja sitä halutaan kehittää tulevaisuudessa aina entistä parempaan suuntaan.